Eino Leino (1878 – 1926)

Runoilija Eino Leino syntyi Lönnbohmin perheen kymmenentenä lapsena vuonna 1878 Paltaniemellä, joka nykyisin kuuluu Kajaanin kaupunkiin. Keskiluokkaisessa, sivistysihanteita vaalivassa perheessä Leino oppi lukemaan jo kolmivuotiaana ja kirjoitti ensimmäisen runonsa yhdeksänvuotiaana ihastuttuaan erääseen nuoreen neitiin. Tämän jälkeen Leino alkoi toistuvasti kirjoittaa runoja. Ensimmäinen julkaistu runo ”Kajaanin linna” julkaistiin Eino Leinon ollessa 12-vuotias. 

Kainuu oli Leinolle merkittävä inspiraation lähde huolimatta siitä, että hän asui pääosan elämästään Helsingissä. Siellä hän vietti varsin boheemia elämää ja loi hämmästyttävän laajan verkoston Suomen kulttuuripiireissä. Leino oli mielialanvaihteluineen herkkä ja levoton taiteilijaluonne. Hänellä ei ollut pysyvää asuinsijaa tai pitkäaikaista parisuhdetta. Leinon kehnot elämäntavat ja alkoholismi edesauttoivat osaltaan runoilijan varhaista kuolemaa.

Eino Leino oli ahkera kirjailija, runoilija ja toimittaja, jonka laaja tuotanto on varsin monipuolinen: sadoittain runoja sekä sanomalehtipakinoita, romaaneja, novelleja, näytelmiä ja käännöksiä. Leino oli kielitaitoinen ja siten hyvin perehtynyt Euroopan kulttuurivirtauksiin. Leino tunnetaan kuitenkin parhaiten soljuvista runoistaan, jotka ovat kansallista omaisuutta. Niitä näkee lähes päivittäin käytettävän mm. kuolinilmoituksissa. Aikaa hyvin kestäneet runot ovat inspiroineet vuosikymmeniä myös säveltäjiä; kappaleet ovat erittäin suosittuja, ja uudet laulajat polvesta toiseen tulkitsevat Leinon sointuvia tekstejä. 

Leinon syntymäpäivä 6. heinäkuuta on kansallinen liputuspäivä, Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä. Leinolle on pystytetty muistomerkit Paltamoon, Kajaaniin ja Helsinkiin.

Tärkeimmät teokset:

Helkavirsiä

Maaliskuun lauluja

Tarina suuresta tammesta

Alla kasvon Kaikkivallan

Orja-sarja

Elämäni kuvakirja

  • Eino Leino perinnetalo

    Eino Leinon lapsuuden- ja sielunmaisemissa sijaitseva Eino Leino -talo on pyhitetty Suomen kansallisrunoilijan elämälle ja runoudelle. Leinon synnyinkodin Hövelön mallin mukaan rakennettu perinnetalo sijaitsee Paltaniemen kulttuurihistoriallisesta arvokkaassa maisemassa Oulujärven rannalla.

    Alkuperäinen Hövelö sijaitsee muutaman kilometrin päässä Leino -talosta. Sen kurkihirren alla Elias Lönnrot viimeisteli Vanhaa Kalevalaansa loppuvuodesta 1834 ja siellä syntyi myös runoruhtinas Eino Leino 6. heinäkuuta 1878. Vanha Hövelö purettiin 1970-luvun alussa huonokuntoisena, mutta talosta otettiin tarkat mitat, joiden perusteella uusi perinnetalo rakennettiin.

    Eino Leino -talo vihittiin käyttöön Leinon syntymän 100-vuotisjuhlien yhteydessä 1978. Talossa voi tutustua runoilijan elämänvaiheisiin ja kirjalliseen tuotantoon sekä katsoa Leinosta tehtyä dokumenttielokuvaa. Talossa palvelee laadukas ja tunnelmallinen kesäkahvila.

    Yleisölle talo on avoinna kesäisin kesäkuulta elokuun puoliväliin, tilauksesta ryhmille kaikkina aikoina ja talvisin eri tapahtumien yhteydessä. Taloa vuokrataan yksityistilaisuuksia varten. Talo ympäristöineen on myös kulttuuritapahtumien näyttämö. Leino -talolla järjestetään muun muassa runoiltoja, musiikkitilaisuuksia, taidenäyttelyitä, taidekursseja, joulumyyjäisiä, kesäteatteria ja Eino Leino -talon kirjapäivät.

    Talolle voi tilata opastuksen ryhmille. Tai jopa itse Eino Leinon kanssasi kahville, esittelemään synnyinkotiaan. Leinon herättää eloon näyttelijä Sami Sainio.

    Vierailu Eino Leino -taloon on samalla vierailu Paltaniemen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen kylämaisemaan. Leino -talon läheisyydestä löydät muun muassa Paltaniemen 1700-luvulla rakennetun kuvakirkon, kiehtovan keisarintallin ja kesäpäivän viettoon kutsuvan uimarannan. Kuvakirkon viereiselle hautausmaalla lepäävät muun muassa Eino Leinon vanhemmat.

    Lue lisää

  • Eino Leinon muistomerkit

    Eino Leinon patsas, Kajaanin Rantapuisto, Brahenkatu 1

    Eino Leino sai oman patsaan Kajaaniin kesällä 1980. Patsas sijaitsee historiaa pursuavassa jokipuistossa, keskellä kauneinta Kajaania. Veistoksen paikka Kajaaninjoen etelärannalla olisi varmasti miellyttänyt itse runoruhtinastakin, sillä joki rantamineen oli hänelle hyvin rakas. Jokeen liittyy myös moni hänen varhaisvuosiensa runoista, muun muassa hänen ensimmäinen painettu runonsa Kajaanin linna, joka julkaistiin Hämeen sanomissa 26.syyskuuta 1890.

    Taiteilija Alpo Sailo (1877-1955) aloitti Leinon patsaan veistämisen jo 1930-luvulla. Työ jäi kuitenkin keskeneräiseksi hänen kuolemansa vuoksi, mutta sen saattoi päätökseen hänen vaimonsa Nina Sailo, jolta Kajaani hankki patsaan haltuunsa. Veistos päätettiin sijoittaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle paikalle Rantapuiston koivujen katveeseen. Patsaan paljasti Leinon syntymäpäivänä 1980 tasavallan presidentti Urho Kekkonen, jonka läsnäolo oli houkutellut tilaisuuteen suuren joukon uteliaita kajaanilaisia. Tilaisuudessa oli läsnä myös Eino Leinon ainut lapsi Eya Leino.

    Suunnittelu ja toteutus Alpo ja Nina Sailo, 1980. Patsas kukitetaan Eino Leinon päivänä 6.7. ja Kajaanin Runoviikon aikana patsaalla järjestetään runotuokioita.

    Lähde: Reijo Heikkinen

    Eino Leinon patsas, Eino Leinon tie 1, Paltamo

    Eino Leinon synnyinkunnan Paltamon Leino -muistomerkki Paltamon keskustassa paljastettiin 6.7.1978, kun Leinon syntymästä oli kulunut sata vuotta. Teoksen nimi ”Ukonlintu ja virvaliekki” pohjautuu Leinon runoon. Muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Jouko Toiviainen.

    Lue lisää

  • Kirjapäivät

    Eino Leino -talon kirjapäivät

    Kaksipäiväiset Eino Leino -talon kirjapäivät pidetään vuosittain heinäkuun puolivälissä, jolloin Leinoa ja hänen tuotantoaan kunnioitetaan monin tavoin. Vuosittain vaihtuvaan ohjelmaan kuuluu Leinoon liittyvien uusien kirjojen ja tutkimusten käsittelyä, ajankohtaisen kirjallisuuden ja kainuulaisten kirjailijoiden esittelyä luennoin ja haastatteluin sekä antikvaarisen kirjallisuuden myyntiä. Kirjapäivien kanssa on yhtä aikaa järjestetään kylälle levittäytyvät Paltaniemipäivät.

    Paltamon kirjapäivät

    Kaksipäiväiset Paltamon kirjapäivät pidetään heinäkuun puolivälissä, jolloin Leinoa ja hänen tuotantoaan kunnioitetaan monin tavoin. Vuosittain vaihtuvaan ohjelmaan kuuluu Leinoon liittyvien uusien kirjojen ja tutkimusten käsittelyä, ajankohtaisen kirjallisuuden ja kainuulaisten kirjailijoiden esittelyä luennoin ja haastatteluin sekä antikvaarisen kirjallisuuden myyntiä.

    Lue lisää

  • Runoruhtinas Eino Leino

    Professori ja tietokirjailija Reijo Heikkisen artikkeli Eino Leinosta ja hänen elämästään.

    Lue lisää

  • Eino Leino kulttuurikävely

    Koordinaatit omatoimiretkeen Paltaniemen kulttuurimaisemassa.

    Tutustu